Biologinen torjunta on ammattiviljelijälle tehokas ja ympäristöystävällinen tapa hallita tuholaisia ilman kemiallisia torjunta-aineita. Moni viljelijä kuitenkin miettii, toimiiko biologinen torjunta talvella ja sisätiloissa yhtä hyvin kuin kesäkaudella. Vastaus riippuu useasta tekijästä, mutta oikein toteutettuna biologinen torjunta kasvihuoneessa onnistuu myös talvikuukausina.
Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken oleellisen biologisesta torjunnasta talvella: mitkä torjuntaeliöt soveltuvat kylmempään vuodenaikaan, miten olosuhteet vaikuttavat niiden toimintaan ja mitä virheitä kannattaa välttää. Tavoitteena on auttaa sinua suunnittelemaan tuholaistorjunta kasvihuoneeseen niin, että kasvisi pysyvät terveinä ympäri vuoden.
Biologinen torjunta kasvihuoneviljelyssä tarkoittaa tuholaisten hallintaa luonnollisten vihollisten avulla kemiallisten torjunta-aineiden sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa hyötyeliöiden, petopunkkien, loispistiäisten tai mikrobivalmisteiden käyttöä. Ne kohdistuvat tiettyihin tuholaisiin vahingoittamatta kasveja tai muuta ympäristöä.
Kasvihuoneessa biologinen torjunta on erityisen toimiva ratkaisu, koska suljettu tila mahdollistaa torjuntaeliöiden hallitun käytön. Toisin kuin avomaalla, kasvihuoneessa torjuntaeliöt eivät karkaa tuulen tai sateen mukana, vaan pysyvät siellä, missä niitä tarvitaan. Tämä tekee biologisesta torjunnasta usein kustannustehokkaampaa kasvihuoneessa kuin avomaalla.
Yleisimpiä biologisen torjunnan kohteita kasvihuoneessa ovat kirvat, punkit, valkokärpäset, ripsiäiset ja harsosääsket. Jokaiselle tuholaiselle on olemassa yksi tai useampi biologinen torjuntavaihtoehto, ja usein tehokkain lopputulos saadaan yhdistelemällä useampaa torjuntaeliötä samanaikaisesti.
Kyllä, biologinen torjunta toimii talvella sisätiloissa, mutta se vaatii huolellisempaa suunnittelua kuin kesäkaudella. Torjuntaeliöt ovat eläviä organismeja, joiden aktiivisuus ja lisääntyminen riippuvat lämpötilasta ja valon määrästä. Talvella nämä olosuhteet ovat haastavammat, mutta kasvihuoneessa ne ovat hallittavissa.
Sisätiloissa biologinen torjunta on monessa mielessä helpompaa kuin ulkona, koska ympäristö on kontrolloitu. Kasvihuoneessa voit säätää lämpötilaa ja valaistusta torjuntaeliöille sopivaksi, mikä kompensoi talven vähäistä luonnonvaloa ja kylmyyttä. Tuholaiset voivat kasvihuoneessa talvella olla jopa helpommin hallittavissa kuin kesällä, kun ulkoa ei tule jatkuvasti uusia tuholaisia.
Tärkeintä on valita talviolosuhteisiin soveltuvat torjuntaeliöt ja varmistaa, että kasvihuoneen olosuhteet täyttävät niiden vähimmäisvaatimukset. Jokainen torjuntaeliölaji on erilainen: osa toimii erinomaisesti jo melko viileässä, kun taas toiset tarvitsevat korkeampaa lämpötilaa ollakseen tehokkaita.
Talvikäyttöön parhaiten soveltuvat torjuntaeliöt, jotka toimivat tehokkaasti viileämmissä olosuhteissa ja heikommassa valossa. Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa Amblyseius cucumeris ripsiäisiä vastaan, Aphidius-loispistiäiset kirvoja vastaan sekä Steinernema-sukkulamadot maassa eläviä tuholaisia vastaan.
Petopunkit, kuten Amblyseius cucumeris ja Amblyseius swirskii, ovat suosittuja kasvihuonekäyttöön, mutta niiden välillä on talvikäytön kannalta merkittävä ero. A. cucumeris toimii jo noin 15 asteen lämpötilassa, mikä tekee siitä paremman valinnan viileämpiin talviolosuhteisiin. A. swirskii puolestaan tarvitsee vähintään 18–20 astetta ollakseen tehokas.
Kirvoja vastaan loispistiäiset, kuten Aphidius colemani, ovat tehokkaita myös talvella, kunhan lämpötila pysyy riittävän korkeana. Ne etsivät aktiivisesti kirvoja ja munivat niihin, mikä katkaisee kirvakolonian lisääntymiskierron tehokkaasti.
Mikrobivalmisteet, kuten Bacillus thuringiensis -pohjaiset valmisteet, soveltuvat hyvin talvikäyttöön, koska ne eivät ole yhtä riippuvaisia lämpötilasta kuin elävät hyönteiset. Ne levitetään suihkuttamalla, ja ne ovat hyvä täydennys eläville torjuntaeliöille, erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat biologisille torjuntaeliöille haastavat.
Lämpötila on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa biologisten torjuntaeliöiden tehokkuuteen talvella. Liian matala lämpötila hidastaa torjuntaeliöiden liikkumista, lisääntymistä ja saalistamista merkittävästi. Useimmille kasvihuoneessa käytetyille torjuntaeliöille optimaalinen toimintalämpötila on 18–25 astetta.
Valaistuksella on myös tärkeä rooli, erityisesti niiden torjuntaeliöiden kohdalla, jotka käyttävät näköä saalistamisessa. Lyhyt talvipäivä vähentää aktiivisuusaikaa, ja jos kasvihuoneessa käytetään kasvien tukena keinovaloa, se hyödyttää usein myös torjuntaeliöitä. Lisävalot, jotka pidentävät kasvihuoneen valojakson 14–16 tuntiin, pitävät monet torjuntaeliöt aktiivisina.
Muista myös, että liian kuuma ja kuiva ilma on ongelma toiseen suuntaan. Monet petopunkit, kuten hämähäkkipunkkeja saalistava Phytoseiulus persimilis, tarvitsevat riittävää ilmankosteutta toimiakseen hyvin. Talvella kasvihuoneen ilma voi olla erityisen kuivaa lämmityksen takia, joten ilmankosteuden seuraaminen on tärkeää.
Yleisin virhe talvisessa biologisessa torjunnassa on väärän torjuntaeliölajin valinta olosuhteisiin nähden. Moni viljelijä käyttää samoja torjuntaeliöitä ympäri vuoden tarkistamatta, soveltuvatko ne juuri talviolosuhteisiin. Tämä johtaa siihen, että torjuntaeliöt ovat passiivisia eivätkä pysty hallitsemaan tuholaiskantaa.
Toinen yleinen virhe on se, että biologinen torjunta lopetetaan kokonaan talveksi ja aloitetaan uudelleen keväällä. Tämä antaa tuholaisille mahdollisuuden lisääntyä rauhassa talven aikana, jolloin kevään torjunta on paljon työläämpää.
Biologinen torjunta kasvihuoneessa kannattaa aloittaa ennakoivasti, jo ennen kuin tuholaisia havaitaan. Paras ajankohta on heti istutuksen tai kylvön jälkeen, kun kasvit ovat vielä nuoria ja haavoittuvaisia. Ennaltaehkäisevä torjunta on aina tehokkaampaa ja edullisempaa kuin reagoiva torjunta, kun vakava tuhohyönteiskanta on jo ehtinyt syntyä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos aloitat kasvukauden tammikuussa tai helmikuussa, biologinen torjunta kannattaa käynnistää heti alkuvaiheessa. Monet ammattiviljelijät ottavat torjuntaeliöt käyttöön jo muutama viikko ennen istutusta, jotta populaatio on valmiina heti, kun kasvit ovat paikallaan.
Hyvä nyrkkisääntö on seurata tuholaistilannetta säännöllisesti keltaisten liimapyydysten avulla. Kun ensimmäiset tuholaiset havaitaan, torjuntaeliöt on jo hyvä olla käytössä, jolloin ne pystyvät reagoimaan nopeasti. Odottaminen siihen asti, kunnes tuholaisia on paljon, tekee biologisesta torjunnasta huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa.
Meillä on laaja valikoima biologisen torjunnan tuotteita ja asiantuntevaa neuvontaa ammattiviljelijöille ympäri vuoden. Autamme sinua valitsemaan juuri sinun kasvihuoneesi olosuhteisiin ja tuotantosuuntaasi sopivat torjuntaratkaisut, oli kyse sitten talvesta tai kesäkaudesta.
