Kasvihuonetunnelin rakenteita kuluttavat nopeimmin UV-säteily, lumi- ja tuulikuormat, kosteus sekä kemikaalit ja kasvitaudit yhdessä. Suomen vaihtelevat sääolot asettavat erityisiä vaatimuksia sekä tunnelin rungolle että katteelle, ja kuluminen voi olla huomattavasti nopeampaa kuin valmistajan ilmoittama teoreettinen käyttöikä, jos olosuhteet pääsevät rasittamaan rakennetta hallitsemattomasti. Alla käymme läpi keskeisimmät kulumista kiihdyttävät tekijät ja sen, milloin rakenteet kannattaa tarkastaa tai uusia.
Kasvihuonetunnelin runkoa rasittavat eniten lumi- ja tuulikuormat, jotka ovat Suomen olosuhteissa merkittävimmät rakenteelliset muuttujat. Lumi kertyy katteelle ja lisää pystysuuntaista puristuskuormaa, kun taas tuuli pyrkii kaatamaan tai vääntelemään runkoa sivuttaissuunnassa. Näiden kahden voiman yhteisvaikutus on yleisin syy tunnelirakenteen vaurioihin talvikuukausina.
Suomalaiset rakentamismääräykset edellyttävät, että kantavat rakenteet mitoitetaan kestämään omapaino sekä lumi- ja tuulikuormat standardin SFS-EN 1991 mukaisesti. Kasvihuonerakentamisessa sovelletaan lisäksi eurooppalaista SFS-EN 13031-1 -standardia, joka määrittelee kasvihuonerakenteiden mitoitusvaatimukset. Runko, joka on mitoitettu oikein, kestää normaalirasituksen vuosia, mutta poikkeuksellisen raskas lumisade tai voimakas myrsky voi ylittää suunnittelukuorman hetkellisesti.
Muovikatteisissa tunneleissa erityinen riski on lumikuorman kertyminen katteen muotoon sopiviin painanteisiin. Jos kate on löystynyt tai vanhentunut, se ei johda lunta pois yhtä tehokkaasti kuin tiukka, uusi kalvo. Pohjois-Suomen olosuhteissa myös lämpötilainversiot voivat aiheuttaa tilanteita, joissa pintakerroksen yläpuolella tuulee voimakkaasti juuri silloin, kun lunta on kertynyt katteelle. Tämä yhdistelmä on tunnelirakenteille erityisen haasteellinen.
Routiminen on toinen sääperäinen rasitustekijä, joka vaikuttaa tunnelin perustuksiin ja ankkurointiin. Kun maa routii talvella ja sulaa keväällä, ankkurit voivat löystyä tai siirtyä. Vuosittainen tarkastus heti lumien sulettua onkin tärkeä osa huolto-ohjelmaa.
Kasvihuonetunnelin kate kuluu runkoa nopeammin, koska se altistuu suoraan UV-säteilylle, lämpötilanvaihteluille ja mekaaniselle rasitukselle, kun taas teräs- tai alumiinirunko on suojassa näiltä tekijöiltä. UV-säteily on yksittäisistä tekijöistä merkittävin: se hajottaa muovin polymeerirakennetta asteittain, jolloin kalvo haurastuu, menettää läpinäkyvyytensä ja lopulta repeää.
Suomessa kesäisin aurinko paistaa pitkiä jaksoja, ja intensiivinen valo kuluttaa katteen UV-suojakerroksen ajan myötä. Kalvon paksuus vaikuttaa merkittävästi kestävyyteen: alle 25 mikronia paksu kalvo soveltuu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas 30:n ja 50 mikronin välille sijoittuva kalvo kestää mekaanista rasitusta huomattavasti paremmin. Ammattiviljelijöille suositellaan yleisesti vähintään 40:n ja 50 mikronin välistä kalvoa erityisesti monivuotisille kasveille tai pitkille kasvukausille.
Katemateriaalin tyyppi määrittää käyttöiän. Yksinkertaiset PE-kalvot ovat usein kertakäyttöisiä tai kestävät korkeintaan muutaman kasvukauden, kun taas monikerroksiset EVA-kasvihuonekalvot on suunniteltu kestämään tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta asianmukaisella hoidolla. EVA-kalvojen vahva UV-stabilointi ja joustavuus lämpötilanvaihteluissa tekevät niistä PE-kalvoja pitkäikäisemmän valinnan pohjoisen olosuhteisiin. Polykarbonaattikennolevyt ovat vielä pitkäikäisempi vaihtoehto ja sopivat erityisesti ympärivuotiseen käyttöön.
Myös asennusvaihe vaikuttaa katteen kestävyyteen. Jos kalvo kiristetään liian tiukalle tai se jää hankaamaan runkoa vasten, se voi revetä jo ensimmäisen kasvukauden aikana. Lisäksi katteen ylikuumeneminen suljetussa tunnelissa kiihdyttää haurastumista, minkä vuoksi riittävä tuuletus on tärkeää sekä kasvien että katteen kestävyyden kannalta.
Kosteus ja tiivistyminen vaurioittavat kasvihuonetunnelin rakenteita aiheuttamalla korroosiota metalliosiin, heikentämällä liitosten kestävyyttä ja luomalla olosuhteet, joissa kasvitaudit leviävät rakenteita pitkin. Kondenssivesi, joka kertyy runkoprofiileihin ja liitoskohtiin, on erityisen haitallista, koska se pysyy paikoillaan ja jatkaa vaikutustaan pitkään kasvukauden jälkeenkin.
Tunnelin sisäinen kosteustasapaino on suoraan yhteydessä rakenteen kuntoon. Kun ilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana pitkiä aikoja, metalliset rakenneosat alkavat ruostua ja puiset tukirakenteet lahoavat. Tiivistyminen on erityinen ongelma katteen alapinnalla, jossa lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä aiheuttaa jatkuvaa kondenssia. Tämä kondenssi valuu usein suoraan runkoprofiileille ja kertyy liitoskohtiin.
Korkea kosteus luo myös otolliset olosuhteet kasvitaudeille, jotka puolestaan voivat vaurioittaa rakenteita epäsuorasti. Ruokaviraston mukaan härmäsieni viihtyy korkeassa ilmankosteudessa ja levittäytyy helposti tunnelin sisäpinnoille, josta se siirtyy seuraavalle kasvukaudelle. Kosteuden hallinta on siis sekä rakenteellinen että kasvinsuojelullinen kysymys.
Tehokas ilmanvaihto on tärkein yksittäinen keino kosteuden hallintaan. Toimiva tuuletusjärjestelmä pitää ilman liikkeessä, estää kosteuden tiivistymistä ja vähentää tautipainetta samanaikaisesti. Me tarjoamme sekä vaaka- että pystysuuntaisia puhaltimia ilmankosteuden sääntelyyn, ja tuuletusautomaatio mahdollistaa kosteustason hallinnan myös ilman jatkuvaa valvontaa.
Kasvitaudit heikentävät tunnelin materiaaleja epäsuorasti: taudinaiheuttajat jäävät elinkelpoisina pinnoille ja rakenteisiin kasvukauden jälkeen, mikä pakottaa tehokkaaseen desinfiointiin. Desinfiointiaineet puolestaan voivat pitkäaikaisessa tai väärässä käytössä rasittaa muovikatteita, tiivisteitä ja liitosmateriaaleja. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutus on usein aliarvioitu syy tunnelin ennenaikaiseen kulumiseen.
Taudinaiheuttajat, kuten virukset ja homesienet, voivat säilyä tartuntakykyisinä tunnelin pinnoilla, katteessa ja jopa vesijärjestelmissä pitkiä aikoja. Esimerkiksi tomaatin ruskourtuvirus voi säilyä elinkelpoisena orgaaniseen ainekseen kiinnittyneenä, ja sitä on löydetty kasvihuoneiden valumavesistä ja vesisäiliöistä. Tämä tarkoittaa, että pelkkä katteen puhdistaminen ei riitä, vaan koko rakenteen huolellinen desinfiointi on tarpeen erityisesti tautivuosien jälkeen.
Desinfiointiaineiden valinta vaikuttaa suoraan materiaalien kestävyyteen. Peretikkahappopohjaiset valmisteet, kuten kasvihuonekäyttöön kehitetyt liuokset, ovat tehokkaita laaja-alaisia desinfiointiaineita, mutta niiden voimakas hapettava vaikutus voi pitkäaikaisessa altistuksessa vaikuttaa tiettyihin muoveihin ja tiivisteisiin. Tukesin hyväksymien kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeiden noudattaminen on tärkeää sekä kasvien suojelun että rakenteiden kestävyyden kannalta.
Viljelyhygienia on paras suoja sekä taudeille että kemikaalirasitukselle: kun taudit pysyvät kurissa hyvän hygienian avulla, desinfiointikertoja tarvitaan vähemmän ja rakenteet altistuvat kemikaaleille harvemmin. Helle Oy:n ohjeistuksen mukaan tautivuoden jälkeen käytettyä viljelymuovia ei kannata käyttää uudelleen, koska taudinaiheuttajat voivat säilyä katteen pinnalla ja siirtyä seuraavalle kasvukaudelle.
Kasvihuonetunnelin rakenteet kannattaa tarkastaa vähintään kerran vuodessa, mieluiten sekä ennen kasvukauden alkua että sen päätyttyä. Kate tulisi uusia heti, kun se on haurastunut, repeillyt, menettänyt läpinäkyvyytensä tai kun sen UV-suoja on selvästi heikentynyt. Runko tarkastetaan erityisesti liitoskohdista, ankkuroinnista ja korroosion merkeistä.
Ruokaviraston kasvihuonetuotannon tukiehtojen mukaan tunnelin rungon ja katteen on oltava kasvukauden edellyttämässä kunnossa ympäri vuoden. Jos kate vaihdetaan tai rakenne muuttuu merkittävästi, siitä on ilmoitettava viipymättä. Tukiehtojen täyttyminen on siis itsenäinen, virallinen syy pitää rakenteet jatkuvasti tarkastettuina, pelkän käytännön tarpeen lisäksi.
Käytännön tarkastuksessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Katteen uusimistiheys riippuu materiaalista. Yksinkertaiset PE-kalvot on syytä vaihtaa vuosittain tai viimeistään toisen kasvukauden jälkeen. Laadukkaat EVA-kasvihuonekalvot kestävät tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta, ja polykarbonaattikennolevyt vielä pidempään. Rungon käyttöikä on huomattavasti pidempi, mutta yksittäiset osat, kuten tiivisteet, liitinprofiilit ja tuuletusluukkujen moottorit, kuluvat katteen tapaan ja tarvitsevat säännöllistä huomiota.
Me toimitamme kasvihuonerakenteiden varaosia, kuten kasvihuonemuoveja, polykarbonaattikennolevyjä profiililistoineen, ilmapuhaltimia ja tuuletusluukkujen moottoreita. Tarvittaessa toteutamme myös laajemmat kasvihuoneurakointihankkeet avaimet käteen, jolloin viljelijän ei tarvitse huolehtia yksittäisten komponenttien yhteensopivuudesta tai asennuksesta.
