Kalkki ja mineraalit tukkivat lannoitusjärjestelmän suuttimet kerääntymällä putkiston seinämiin ja suuttimien pieniin aukkoihin saostumakerrostumina, jotka kaventavat virtausta ja lopulta estävät sen kokonaan. Ilmiö on erityisen yleinen kovaa vettä käyttävillä kasvihuoneviljelijöillä, joilla kalkki- ja magnesiumyhdisteet ehtivät kertyä nopeasti. Alla käymme läpi koko prosessin vaihe vaiheelta sekä parhaat tavat ehkäistä ja poistaa kalkkisaostumat.
Kasteluvedessä esiintyy tyypillisesti kalsiumia, magnesiumia, rautaa, mangaania ja bikarbonaatteja, joista kalsiumkarbonaatti eli tavallinen kalkki on yleisin tukosongelmien aiheuttaja. Veden kovuus vaihtelee alueittain merkittävästi: Suomessa pohjavesi on monin paikoin pehmeää, mutta osa kaivovesistä ja pintavesistä sisältää runsaasti liuenneita mineraaleja.
Bikarbonaatit ovat erityisen ongelmallisia, koska ne nostavat veden pH-arvoa ja edistävät kalsiumin ja magnesiumin saostumista. Rauta ja mangaani puolestaan hapettuvat herkästi ja muodostavat ruskehtavia tai mustia saostumia, jotka tarttuvat tiukasti putkiston pinnoille. Kun kasteluvesi sisältää useita mineraaleja samanaikaisesti, saostumat voivat kovettua erittäin lujiksi ja olla vaikeita poistaa mekaanisesti.
Kalkki kertyy suuttimiin ja putkistoihin haihtumis- ja saostumisprosessin kautta: kun vesi haihtuu tai sen lämpötila nousee, liuenneet mineraalit jäävät jäljelle ja alkavat kiteytyä pinnoille. Jokaisella kastelukierroksella ohut mineraalikerros tarttuu suuttimen reunoihin, ja kerrostumat kasvavat vähitellen tukokseksi.
Suuttimien pienet aukot ovat erityisen herkkiä, koska virtausnopeus laskee aukon reunoilla ja mineraaleilla on enemmän aikaa saostua. Sama ilmiö toistuu putkiston mutkissa, venttiileissä ja muissa kohdissa, joissa virtaus hidastuu tai pysähtyy. Tippukastelujärjestelmissä tippujen pienet virtauskanavat tukkeutuvat usein ensimmäisenä, koska niiden aukot ovat suunnitelmallisesti hyvin pieniä tasaisen annostelun varmistamiseksi.
Suuttimien tukkeutumista nopeuttavat eniten korkea veden kovuus, korkea pH, korkea lämpötila sekä pitkät kastelutauot, joiden aikana vesi seisoo putkistossa. Myös lannoitteiden ja kasteluveden kemialliset reaktiot voivat kiihdyttää saostumista merkittävästi.
Käytännössä tukkeutuminen etenee nopeimmin seuraavissa tilanteissa:
Myös tippujen sijoittelu vaikuttaa: jos tippu sijaitsee suoraan auringonpaisteessa tai lämpöpatterin lähellä, haihtuminen kiihtyy ja saostumat kertyvät nopeammin.
Kalkkitukos heikentää kasvihuoneen satotuloksia epätasaisen kastelun kautta: osittain tai kokonaan tukossa olevat suuttimet jakavat vettä ja lannoitteita epätasaisesti, jolloin osa kasveista kärsii kuivuudesta ja ravinnepuutoksista samalla kun toiset saavat liikaa. Tämä johtaa epätasaiseen kasvuun, heikentyneeseen satoon ja laadun vaihteluun.
Epätasainen kastelu on erityisen haitallista herkille kasvilajeille, joilla vesistressi näkyy nopeasti kasvun hidastumisena, kukintahäiriöinä tai juuristovaurioina. Lisäksi tukoksista johtuva ylikastelu tietyillä alueilla voi altistaa kasvit juuristosairauksille. Pitkällä aikavälillä hoitamaton tukos kastelujärjestelmässä voi laskea koko kasvihuoneen tuottavuutta merkittävästi ja lisätä veden ja lannoitteiden hukkaa.
Kalkkisaostumat poistetaan lannoitusjärjestelmästä happamilla pesuaineilla, joista sitruunahappo ja fosforihappopohjaiset tuotteet ovat yleisimpiä. Hapan liuos liuottaa kalsiumkarbonaattisaostumat kemiallisesti, jolloin ne irtoavat putkiston seinämistä ja voidaan huuhdella pois.
Käytännön pesussa järjestelmä täytetään hapanliuoksella, annetaan vaikuttaa riittävän kauan ja huuhdellaan huolellisesti puhtaalla vedellä. Pesuaineen väkevyys ja vaikutusaika riippuvat saostumien paksuudesta ja kovuudesta. Raskaissa tapauksissa pesu voidaan joutua toistamaan useamman kerran.
Yksittäiset tiput ja suuttimet voidaan irrottaa ja liottaa happamassa liuoksessa erikseen, mikä on tehokasta silloin, kun tukos on paikallinen. Putkistoa voidaan myös huuhdella paineella löysempien saostumien irrottamiseksi ennen kemiallista pesua.
Suuttimien tukkeutuminen estetään ennakolta säännöllisellä lannoitusjärjestelmän huollolla, veden pH:n hallinnalla ja tarvittaessa veden esikäsittelyllä. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja helpompaa kuin kovettuneiden saostumien poistaminen.
Tehokkaimmat ennaltaehkäisykeinot ovat:
Me Puutarhaliike Hellessä suosittelemme, että kasvihuoneviljelijä tekee lannoitusjärjestelmän huollon osaksi kausirutiinia eikä vain reagoi ongelmiin niiden ilmaantuessa. Oikein valittu ja säännöllisesti huollettu kastelujärjestelmä palvelee luotettavasti vuodesta toiseen ja varmistaa tasaisen, laadukkaan sadon koko kasvukaudella. Lisätietoja sopivista tuotteista ja ratkaisuista löydät Hellen tuoteluettelosta.
