Ilmastonmuutos on jo pidentänyt avomaanviljelyn kasvukautta Suomessa merkittävästi, ja muutos jatkuu vuonna 2026. Lämpötilat nousevat, kasvukausi alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin, mikä avaa uusia mahdollisuuksia ammattiviljelijöille. Samalla mukana tulee uusia riskejä, joihin kannattaa varautua hyvissä ajoin.
Suomen kasvukausi on pidentynyt viime vuosikymmeninä useilla viikoilla. Kasvukausi alkaa nykyisin keskimäärin 1-2 viikkoa aiemmin kuin 1970-luvulla, ja syksyn ensimmäiset hallat saapuvat myöhemmin. Etelä-Suomessa kasvukausi voi olla jo noin 170-185 päivää pitkä, kun se aiemmin oli selvästi lyhyempi.
Muutos näkyy erityisesti keväässä. Maa sulaa nopeammin, ja kylvöt voidaan aloittaa aiemmin kuin ennen. Keskilämpötilat ovat nousseet tasaisesti, ja lämpösummat ovat kasvaneet, mikä tarkoittaa enemmän tehollisia kasvupäiviä kasvukaudessa. Pohjois-Suomessa muutos on ollut jopa voimakkaampi kuin etelässä, vaikka kasvukausi on siellä edelleen lyhyempi.
Avomaaviljelijälle ilmastonmuutos tarkoittaa vuonna 2026 ennen kaikkea lisääntyvää vaihtelua: pidempiä kuivia jaksoja, rankkasateita, helleaaltoja ja ennakoimattomia halloja. Kasvukausi on pidempi, mutta sen sisällä olosuhteet voivat vaihdella rajusti. Tämä vaatii viljelijältä joustavuutta ja hyvää varautumista.
Käytännössä muutos näkyy usealla tavalla. Kylvöajankohdat siirtyvät aiemmaksi, mikä edellyttää, että siemenvaraukset ja tuotantosuunnitelmat ovat valmiina jo talvella. Kastelu nousee entistä tärkeämmäksi, sillä pitkät kuivajaksot yleistyvät. Lisäksi uudet tuholaiset ja kasvitaudit leviävät pohjoisemmaksi lämpimämpien talvien myötä, mikä vaikuttaa kasvinsuojeluun.
Eniten pidemmästä kasvukaudesta hyötyvät myöhäiset vihanneslajikkeet, kuten porkkana, punajuuri, kaali ja sipuli. Näillä kasveilla pidempi kasvuaika tarkoittaa suurempaa satoa ja parempaa sisäistä laatua. Myös uudet, lämpöä vaativat lajit kuten maissi ja eräät papulajikkeet ovat alkaneet menestyä yhä pohjoisemmissa olosuhteissa.
Kaalit, erityisesti talvi- ja savoijinkaali, pystyvät hyödyntämään pidennettyä syksyä erinomaisesti. Porkkanalla ja punajuurella lisäpäivät kasvukaudessa parantavat sokeripitoisuutta ja makua, mikä on tärkeää sekä kuluttajille että teollisuudelle. Myöhäisten sipulilajikkeiden viljely on myös tullut kannattavammaksi, kun kasvukausi ulottuu pidemmälle syksyyn.
Ilmastonmuutos tuo avomaanviljelyyn kolme merkittävää uutta riskiä: kuivuus ja vesipula, uudet tuholaiset ja kasvitaudit sekä äärimmäiset sääilmiöt kuten hallat kasvukauden sisällä. Nämä riskit voivat toteutua yllättäen ja aiheuttaa merkittäviä satotappioita, vaikka kasvukausi kokonaisuudessaan pitenee.
Kuivuus on erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa kasvava haaste. Pitkät kuivajaksot kesällä heikentävät satoa nopeasti, jos kastelujärjestelmät eivät ole kunnossa. Toisaalta rankkasateet voivat aiheuttaa maaperän tiivistymistä ja ravinteiden huuhtoutumista. Hallat ovat edelleen riski, mutta ne voivat nyt osua kasvukauden sisälle yllättävinä yöpakkasina, jotka vahingoittavat jo pitkälle kehittyneitä kasvustoja. Uudet tuholaiset, kuten eräät kirva- ja etanalajit, ovat laajentaneet levinneisyysaluettaan pohjoisemmaksi, mikä edellyttää valppaampaa kasvinsuojelua.
Avomaaviljelijä voi varautua kasvukauden muutoksiin päivittämällä kastelujärjestelmän, valitsemalla lajikkeet joustavasti ja seuraamalla sääennusteita aktiivisesti. Varautuminen ei tarkoita suuria investointeja kerralla, vaan pieniä käytännön parannuksia, jotka lisäävät tuotannon joustavuutta ja kestävyyttä.
Toimiva kastelu on tärkein yksittäinen varautumiskeino. Tippukastelu kohdistaa veden suoraan kasvin juurelle, säästää vettä merkittävästi ja vähentää rikkakasvien kasvua. Tihkukastelu on helppo asentaa ja soveltuu hyvin riviviljelyyn, sillä vesi tihkuu letkun läpi tasaisesti koko matkalta. Vanhan kastelujärjestelmän voi päivittää älykkääksi lisäämällä älykkäät ohjausyksiköt, WiFi-ajastimet tai maaperän kosteusanturit, jotka automatisoivat kastelun tarpeen mukaan.
Lajikkeiden valinnassa kannattaa suosia sekä varhais- että myöhäislajikkeita, jolloin tuotanto jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja yksittäisen sääilmiön aiheuttama riski pienenee. Siemenvalinnassa on syytä kiinnittää huomiota kuivuuden ja lämmön sietoon. Kasvinsuojelussa aktiivinen seuranta ja nopea reagointi uusiin tuholaisiin ovat keskeisiä, ja tarvittaessa torjuntaeliöiden käyttö biologisessa kasvinsuojelussa on hyvä vaihtoehto.
Kyllä, tuotantosuunnitelman päivittäminen kannattaa tehdä jo nyt, vuonna 2026. Kasvukausi on jo muuttunut, ja muutos jatkuu. Viljelijät, jotka sopeuttavat lajikkeensa, kastelunsa ja ajoituksensa uusiin olosuhteisiin, saavat kilpailuedun sekä parempaa satoa että paremman laadun.
Tuotantosuunnitelman päivityksessä kannattaa aloittaa kolmesta konkreettisesta asiasta. Ensinnäkin tarkista kylvö- ja istutusaikataulut: voitko hyödyntää aiempaa kevättä tai pidempää syksyä? Toiseksi arvioi kastelujärjestelmäsi riittävyys pitkiä kuivajaksoja varten. Kolmanneksi päivitä lajikevalikoima vastaamaan nykyisiä kasvukauden pituuksia ja lämpösummia. Me Puutarhaliike Helle Oy:llä autamme ammattiviljelijöitä löytämään sopivimmat siemenet, lannoitteet ja tuotantovälineet muuttuviin olosuhteisiin. Varhainen suunnittelu on paras tapa muuttaa ilmastonmuutos uhkasta mahdollisuudeksi.
